Siirry sisältöön

Hyvät toverit,

Ensi vuosi on puolueelle erityisen tärkeä. Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä mahdollisesti maakuntavaalit kolkuttelevat jo oven takana. Tänään, tässä kokouksessa, valitsemme ne henkilöt, jotka edustavat puoluetta eduskuntavaaleissa. Samalla puolueen gallup-lukemat ovat jatkuvasti nousussa ja vaalivoitto näyttää nykyisellä datalla varmalta. Varsinais-Suomessa kolmannen kansanedustajan saaminen Vasemmistoliitolle ei ole enää unelmakuva, vaan täysin toteutettavissa oleva asia.

Vaalivoitto vaatii rohkeutta. Se vaatii rohkeutta haastaa poliittisia vastustajiamme. Se vaatii rohkeutta seisoa sanojemme ja aatteemme takana. Se vaatii rohkeutta haudata kilpailuvietti ja tukea toisiamme, myös vaikeina aikoina. Näiden lisäksi se vaatii myös rohkeutta tarkastella omaa toimintaamme ja haastaa sitä, etsiä parempia tapoja toimia, jotta voimme mahdollistaa kaikille parhaat eväät puolueen tukemiseen.

Minä liityin puolueeseen vuonna 2015. Tuolloin mielikuvani puolueen toiminnasta oli jähmeää ja byrokraattista kokouspönötystä, jossa vanhemmat toimijat suitsivat nuorten mielipiteet puoliväkisin linjoilleen, eikä tilaa ajattelulle juuri ole. Liityin puolueeseen äänestämään puheenjohtajaksi Li Anderssonia. Li oli ensimmäisen kauden kansanedustaja, Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja lopputuloksena myös Suomen nuorin puolueen puheenjohtaja. Hänen valintansa oli minulle ja lukuisille nuorille (minäkin olin sitä nipin napin vielä silloin) signaali siitä, että puolue ja sen toimintatavat voivat muuttua, jos niitä haastetaan.

Nuoret ja uudet toimijat tuovat politiikkaan uusia toimintatapoja ja ajatuksia. Turun Vasemmistoliitto päätti valmistella turvallisen tilan periaatteet kokouksiinsa edellisessä kunnallistoimikunnan kokouksessa. Kyseiset periaatteet ovat olleet jo vuosia käytössä esimerkiksi vasemmistonuorilla. Niiden tarkoitus on varmistaa, että jokainen jäsen saisi äänensä kuuluviin järjestössä. Ehkäpä piirijärjestössäkin voitaisiin harkita niiden käyttöönottoa. Vastaavasti nuoret tuovat poliittiselle liikkeelle jatkuvuutta, jota ilman aate pikkuhiljaa heikkenee.

Siksi mielestäni onkin huolestuttavaa, että Varsinais-Suomessa eduskuntavaalien ehdokasehdokkaissa oli vain yksi alle 30-vuotias. Se kielii mielestäni toimintakulttuurin tai toimintatapojen ongelmakohdasta, joka hankaloittaa nuorten osallistumista puolueen toimintaan piirissämme. Siksi meistä jokaisen olisi syytä tarkastella omaa käytöstämme. Teemmekö jotain, jonka vuoksi nuoret eivät koe oloaan tervetulleiksi? Tuemmeko toisiamme poliittisissa pyrkimyksissämme? Olemmeko valmiita kuuntelemaan muita ja tarvittaessa muuttumaan ja muuttamaan asioita?

Hyvä piirikokousväki. Rohkeutta on myöntää, että ei itse ole täydellinen. Rohkeutta on ravistella rakenteita ja vaatia muutosta, kun siihen on aihetta. Rohkeutta on myös kyseenalaistaa toimintakulttuuria ja esittää siihen korjauksia. Toivonkin, että teistä kaikki luo järjestöissänne ilmapiirin, jossa myös nuorilla voi olla ääni ja tilaa toimia puolueen eteen. Se vaatii teiltä rohkeutta, jota vaaditaan, jotta saavutamme kolmannen kansanedustajan.

Ilmastomarssi marssittiin lauantaina 20.11. 8000 hengen voimin Helsingissä. Lisäksi marssi kirvoitti pienempiä tapahtumia myös muilla paikkakunnilla. IPCCn raportin jälkeen olemme pikkuhiljaa heräämässä siihen todellisuuteen, että ilmastonmuutokseen on puututtava nyt. Pienten korjausliikkeiden aika alkaa olla ohi, sillä planeetan lämpenemisen seuraukset vaikuttavat meistä kaikkiin, duunarista herraan.

Kuitenkin on olemassa ihmisiä, joiden mielestä Vasemmistoliitto keskittyy tällä hetkellä liikaa ympäristökysymyksiin ja liian vähän työläisten ja työttömien asioihin. Nämä asiat eivät kuitenkaan usein ole keskenään ristiriidassa. Ympäristöasioihin keskittyminen on välttämätöntä nykyisten ilmastoraporttien perusteella, mutta sillä, miten ympäristöasioita hoidamme on suuri merkitys. Sosiaalisesti oikeudenmukaisten ympäristöratkaisujen löytäminen ja tarjoaminen on Vasemmistoliiton keskeinen tehtävä tulevalla vaalikaudella, jotta myös ilmastonmuutoksen kustannukset jakautuvat tasaisesti yhteiskunnassa eivätkä kasaannu esimerkiksi tasahaittaverotuksen muodossa yhteiskunnassa heikko-osaisille.

Yksi sektoreista, joihin meidän on puututtava on liikenne, joka tuottaa Suomessa noin viidenneksen päästöistä. Suomalaisten on muutettava liikenteeseen liittyviä tottumuksiaan ympäristöystävällisempään suuntaan. Merkittäviä yksittäisiä tekoja liikenteen päästöjen hillitsemiseksi jo tehdäänkin (esimerkiksi liikennepolttoaineen bio-osuuden kasvattaminen), mutta tavoitteena tulisi olla myös joukkoliikenteen kehittäminen ja yksityisautoilun vähentäminen niillä paikoin, kun se on mahdollista. Yksi tämän toteuttamismuodoista Varsinais-Suomessa on raitioliikenteen lisääminen soveltuvin osin niin kaupunkien sisällä, kuin ulkopuolellakin.

Raitioliikenne on yleisesti ympäristöystävällisin yleinen matkustusmuoto tällä hetkellä Suomessa. Raideliikenteen lisäämistä voidaan siis hyvällä omatunnolla kutsua ympäristöteoksi. Varsinais-Suomen raitiohankkeista keskeisiä ovat Turun ja Salon välisen kaksoisraiteen valmistaminen, Uudenkaupungin radan sähköistäminen ja mahdollisen henkilöliikenteen käynnistämisen selvittäminen sekä Turun ratikkahanke. Myös Tampereen suuntaan raideliikenteen kehittämistä olisi mielekästä selvittää

Ympäristöulottuvuutensa lisäksi raitioliikenne antaisi mahdollisuuden työmatkaliikenteen sujuvoittamiseen. Työn ja sen tekijän kohtaaminen on tärkeää ja hyvillä liikenneyhteyksillä on keskeinen rooli työllistymisen edelleen vahvistamisessa Varsinais-Suomessa. Erityisen tärkeää raideliikenteen kehittäminen on yksityisautoilun kalleuden vuoksi. Tehokkaiden ja edullisten joukkoliikenneratkaisujen järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää nimenomaan matalapalkka-aloilla työskenteleville ja työttömille Varsinais-Suomalaisille. Kyse raideliikenteen hankkeissa on ympäristöarvojen lisäksi myös ihmisten mahdollisuudesta päästä töihin ja alueellisen kehityksen ohjaamisesta.

IPCCn raportista voimme lukea miten sivuuttamattoman tärkeää meidän on nyt keskittyä myös ympäristöasioiden hoitoon. Vasemmistoliiton tulee olla edelläkävijänä varmistamassa, että ympäristöasioihin puututaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto koostuu lukuisista paikallisyhdistyksistä. Nämä yhdistykset tekevät paikallistasolla merkittävää politiikkaa ja ovat aktiiveille keskeinen yhteys puoleeseen. Siksi piirillä on erityisen tärkeä tehtävä varmistaa, että näiden yhdistysten toimintaedellytykset ovat kunnossa.

Keskeinen tapa, jolla lähden kehittämään näitä toimintaedellytyksiä, on koordinoidun koulutustoiminnan lisääminen piirin alueella. Yhteistyötä eri koulutustapahtumien osalta tehtäisiin Kansan Sivistystyön Liiton kanssa, jonka edustajistossa itsekin toimin. Kun opimme perusasiat, on yhdistyksiimme helppo liittyä, uusia toimijoita tuetaan löytämään mielekästä tekemistä puolueen piiristä ja kaikki saavat parhaat edellytykset edistää puolueen viestiä.

Koulutustoimintaa järjestettäisiin paikallisyhdistyksiltä saadun palautteen mukaan. Vaalien alla tuleville uusille toimijoille (ja miksei vanhemmillekin, jotka haluavat tulla päivittämään osaamistaan) järjestettäisiin luonnollisesti perustason järjestötoimijakoulutuksia, joissa kerrattaisiin oleellisin osin puolueen sääntöjä ja yhdistyslakia, sekä hyviä kokouskäytäntöjä.

Lisäksi erityisesti eduskuntavaalien alla tulevat ehdokkkaat, voisivat hyötyä erilaisten mediakoulutusten järjestämisestä. Näitä jo jonkin verran toki järjestetäänkin, mutta ne eivät valitettavasti tällä hetkellä tavoita kaikkia.

Piirijärjestöllä on tärkeä rooli paikallisyhdistysten toiminnan tukemisessa. Tätä tavoitetta edistääkseni teen kaikille piirin alueella toimiville yhdistyksille suunnatun kyselyn piirin toiminnasta. Julkistan tämän kyselyn tuloksia piirin syyskokouksessa 28.10. ja tuon ne luonnollisesti tiedoksi myös piirin hallitukselle, jotta hallitus voi ottaa tulokset harkintaan piirin toimintaa kehittäessään.

Meidän on yhdessä tehtävä töitä sen eteen, että jokainen toimintaan lähtevä saa riittävät eväät puolueen toimintaan osallistumiseksi. Samalla meidän on tuettava aktiiveja poliittisten pyrkimystensä toteuttamisessa. Paikallisyhdistykset ovat tässä keskeisiä toimijoita ja siksi meidän on varmistettava, että paikallisyhdistyksille on saatavilla riittävästi tukea, tietoa ja koulutusta oman toimintansa kehittämiseen.

Minulla oli tänä viikonloppuna kunnia vetää Vasemmisto-opiskelijat ry:n yleiskokous. Kokouksessa valittiin vuodelle 2019 hallitus ja suunniteltiin toimintaa, mutta erityisesti päivitettiin yhdistyksen poliittinen ohjelma. Hallituksen valmistelemaan poliittisen ohjelman pohjaan tuli runsaasti yli 60 muutosesitystä. Ohjelman käsittelyn yhteydessä käydyt keskustelut olivat monipuolisia ja jäsenten avaukset toivat kaivattua tuoreutta yhdistyksen poliittisiin linjoihin.

Puolueille nuorison merkitys on äärimmäisen suuri, sillä nuoret luovat painetta puolueen politiikalle ja sisäiselle demokratialle uudistua. Valitettavasti nuorten osallistuminen puoluepoliittiseen toimintaan on kuitenkin laskussa ja äänestysprosentti muuta väestöä alhaisempi. Vaikuttaa siis siltä, että puoluepoliittiset organisaatiot eivät tavoita nuoria kuin ennen. Tämä on tilanne myös Varsinais-Suomessa Vasemmistoliiton osalta. Vasemmistolaista nuoriso- ja opiskelijatoimintaa alueella hoitavat pääasiassa puolueen ulkopuoliset järjestöt. Näiden järjestöjen jäsenillä on kuitenkin vahva aatteen palo ja halu vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon.

Nuorten tuoma uudistava vaikutus on täysin korvaamatonta politiikan elinvoimaisuudelle ja siksi meidän on piirinä tehtävä enemmän edistääksemme nuorten poliittisia pyrkimyksiä. Tämän edistämisen pohjalle rakennettu yhteistyö toisi meille tuoreita näkemyksiä ja toimintatapoja.

Tällä hetkellä piirin vasemmistonuoret panostavat merkittävästi Vakka-Suomen toiminnan vahvistamiseen. Tämän tukeminen on tärkeää myös puolueen näkökulmasta. Siksi onkin hienoa, että Uudenkaupungin Vasemmisto on tehnyt runsaasti yhteistyötä nuorten piirijärjestön kanssa tavoitteen edistämiseksi.

Yhteistyötä piirin tasolla lisäämällä voisimme kuitenkin saavuttaa vielä enemmän. Nuorisotyötä tulisi aktivoida koko piirin alueella järjestelmällisesti. Siksi esitänkin, että lisäämme merkittävästi yhteistyötä piirin alueen vasemmistolaisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Tätä yhteistyötä voidaan tehdä lisäämällä yhteisiä tapahtumia, kokousvierailuja ja takaamalla vähintään Varsinais-Suomen Vasemmistonuorille edustusoikeus piirin eri toimielimien kokouksiin.

Nuorison marssin sanoin: “nuoriso valmis on taistelemaan, puolesta luokkansa vapauden”. Tällä hetkellä puolueen toiminta alueella ei valitettavasti näytä nuorille erityisen houkuttelevalta. Meidän on tarpeen puuttua tähän, sillä ilman aktiivisia nuoria aatteemme siirtyminen tuleville sukupolville on heikoissa kantimissa.

Vuoden 2019 aikana kohtaamme todellisen vaalien supervuoden, kun eduskunta- ja europarlamenttivaalit saavat mahdollisesti seurakseen myös maakuntavaalit. Näistä erityisesti eduskuntavaalit ansaitsevat suurta huomiota Varsinais-Suomessa tulevana vuonna; kolmannen kansanedustajan tavoite on realistinen ja tavoitettavissa, mikäli yhdistämme voimamme tehokkaasti.

Piirijärjestöllä on sääntöjensä puolesta tehtävä järjestää osanotto valtiollisiin vaaleihin. Vähimmillään tämän tehtävän suorittaminen tarkoittaa ehdokasvalinnan toteuttamista. Itse koen kuitenkin, että vaaleihin osallistuu myös kaikki ne lukuisat vapaaehtoiset, jotka rakentavat puolueen vaalivoiton vaaleissa. Siksi puheenjohtajakaudellani pyrin kehittämään vapaaehtoisten etsimistä ja koordinointia yhteistyössä ehdokkaiden ja osastojen kanssa.

Monet eivät tällä hetkellä tavoita itselleen mielekästä ehdokasta tai löydä itselleen mieluisaa toiminnan muotoa puolueen sisältä. Toisaalta puolueeseen liittyy vaalien alla paljon uusia jäseniä, joiden nopea koordinointi tehtäviin on tärkeää myös heille itselleen. Puheenjohtajana lähden tavoittamaan näitä henkilöitä. Aktiivisella kommunikoinnilla piirillä on mahdollisuus koordinoida tällä hetkellä muuten hankalasti tavoitettavissa olevia tulevia aktiiveja ja kertoa heille alueellaan toimivista kampanjoista ja tapahtumista. Näistä on löydettävissä mielekkäitä ja monipuolisia, mutta samalla matalan kynnyksen tehtäviä toimintaan tutustumiseksi. Kaikille löytyy omalle osaamiselle ja jaksamiselle sopivaa tehtäävä aina kahvin keittämisestä vaalitelttailuun.

Tulevaisuudessa näkisin mielelläni, että piirijärjestö kontaktoi säännöllisesti uudet jäsenet. Näiden kontaktien pohjalta voitaisiin koostaa lista vapaaehtoisista, joille pyritään löytämään mielekkäitä tehtäviä osastojen ja ehdokkaiden ilmoittamista tapahtumista. Koordinointia toteutettaisiin erikseen osastojen ja ehdokkaiden pyynnöstä. Ensi vuonna piirijärjestö voisi kontaktoida sähköpostitse kaikki piirin puolueen jäsenet alustavan listan luomiseksi. Lisäksi vapaaehtoisten nimiä voitaisiin kerätä piirin tapahtumissa.

Vaalivoitto rakennetaan aina yhdessä ja jokaisen meidän pienikin panos on tärkeä sen toteuttamiseksi. Järjestäydytään tehokkaammin ja laajemmin ja tehdään näistä yhdessä eduskuntavaalit, joita ei Varsinais-Suomessa unohdeta koskaan.