Hyvät toverit,
Ensi vuosi on puolueelle erityisen tärkeä. Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä mahdollisesti maakuntavaalit kolkuttelevat jo oven takana. Tänään, tässä kokouksessa, valitsemme ne henkilöt, jotka edustavat puoluetta eduskuntavaaleissa. Samalla puolueen gallup-lukemat ovat jatkuvasti nousussa ja vaalivoitto näyttää nykyisellä datalla varmalta. Varsinais-Suomessa kolmannen kansanedustajan saaminen Vasemmistoliitolle ei ole enää unelmakuva, vaan täysin toteutettavissa oleva asia.
Vaalivoitto vaatii rohkeutta. Se vaatii rohkeutta haastaa poliittisia vastustajiamme. Se vaatii rohkeutta seisoa sanojemme ja aatteemme takana. Se vaatii rohkeutta haudata kilpailuvietti ja tukea toisiamme, myös vaikeina aikoina. Näiden lisäksi se vaatii myös rohkeutta tarkastella omaa toimintaamme ja haastaa sitä, etsiä parempia tapoja toimia, jotta voimme mahdollistaa kaikille parhaat eväät puolueen tukemiseen.
Minä liityin puolueeseen vuonna 2015. Tuolloin mielikuvani puolueen toiminnasta oli jähmeää ja byrokraattista kokouspönötystä, jossa vanhemmat toimijat suitsivat nuorten mielipiteet puoliväkisin linjoilleen, eikä tilaa ajattelulle juuri ole. Liityin puolueeseen äänestämään puheenjohtajaksi Li Anderssonia. Li oli ensimmäisen kauden kansanedustaja, Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja lopputuloksena myös Suomen nuorin puolueen puheenjohtaja. Hänen valintansa oli minulle ja lukuisille nuorille (minäkin olin sitä nipin napin vielä silloin) signaali siitä, että puolue ja sen toimintatavat voivat muuttua, jos niitä haastetaan.
Nuoret ja uudet toimijat tuovat politiikkaan uusia toimintatapoja ja ajatuksia. Turun Vasemmistoliitto päätti valmistella turvallisen tilan periaatteet kokouksiinsa edellisessä kunnallistoimikunnan kokouksessa. Kyseiset periaatteet ovat olleet jo vuosia käytössä esimerkiksi vasemmistonuorilla. Niiden tarkoitus on varmistaa, että jokainen jäsen saisi äänensä kuuluviin järjestössä. Ehkäpä piirijärjestössäkin voitaisiin harkita niiden käyttöönottoa. Vastaavasti nuoret tuovat poliittiselle liikkeelle jatkuvuutta, jota ilman aate pikkuhiljaa heikkenee.
Siksi mielestäni onkin huolestuttavaa, että Varsinais-Suomessa eduskuntavaalien ehdokasehdokkaissa oli vain yksi alle 30-vuotias. Se kielii mielestäni toimintakulttuurin tai toimintatapojen ongelmakohdasta, joka hankaloittaa nuorten osallistumista puolueen toimintaan piirissämme. Siksi meistä jokaisen olisi syytä tarkastella omaa käytöstämme. Teemmekö jotain, jonka vuoksi nuoret eivät koe oloaan tervetulleiksi? Tuemmeko toisiamme poliittisissa pyrkimyksissämme? Olemmeko valmiita kuuntelemaan muita ja tarvittaessa muuttumaan ja muuttamaan asioita?
Hyvä piirikokousväki. Rohkeutta on myöntää, että ei itse ole täydellinen. Rohkeutta on ravistella rakenteita ja vaatia muutosta, kun siihen on aihetta. Rohkeutta on myös kyseenalaistaa toimintakulttuuria ja esittää siihen korjauksia. Toivonkin, että teistä kaikki luo järjestöissänne ilmapiirin, jossa myös nuorilla voi olla ääni ja tilaa toimia puolueen eteen. Se vaatii teiltä rohkeutta, jota vaaditaan, jotta saavutamme kolmannen kansanedustajan.