Pelastakaa lapset julkaisi vastikään Lapsen Ääni 2018 -tutkimuksensa tulokset, jotka kertoivat lasten kokemuksista vähävaraisuudesta ja kiusaamisesta kouluympäristössä. Tutkimuksen tulokset ovat karmaisevia.
Koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen on kaiken kaikkiaan liian yleistä, mutta erityisesti vähävaraisten perheiden lapset joutuvat kärsimään tästä. Näistä lapsista 69% ilmoitti tulleensa kiusatuksi koulussa. Kaikista haastatelluista lapsista ja nuorista 22% tiesi koulustaan jonkun, jota oli kiusattu nimenomaan perheensä vähävaraisuuden takia. Nämä luvut osoittavat vahvan yhteyden koulukiusaamisen ja perhetaustan välillä. Koulukiusaaminen on siis myös sosioekonominen kysymys.
Erityisesti ongelmia on köyhien lapsiperheiden nuorten osallistumisessa toisen asteen koulutukseen, jossa oppimateriaalit eivät ole ilmaisia. Eräs kyselytutkimukseen vastannut henkilö kertoi miten toiseen asteen koulutuksessa opettaja oli julkisesti ilmoittanut, ketkä luokasta eivät olleet tehneet läksyjä tai hankkineet kirjoja. Opettaja oli jatkanut käytäntöä oppilaiden vastustuksesta välittämättä. Julkisesti häpäistyjen joukkoon kuului vastaajan mukaan henkilöitä, joiden perheillä ei ollut yksinkertaisesti varaa hankkia kirjoja kyseisellä ajanhetkellä. Tämä on erittäin moitittava käytäntö, johon on tarpeen puuttua välittömästi.
Opintotuen oppimateriaalilisä ratkaisee ongelmaa osittain, muttei vielä kokonaan. Vaikka kuukausittain tuleva pieni lisäraha helpottanee oppimateriaalien hankkimista hieman, ei kirjoja kuitenkaan hankita kuukausittain, vaan periodien alussa useamman kuukauden kirjat kerrallaan. Erityisen ongelmallinen oppimateriaalilisä on ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, jotka joutuvat hankkimaan pahimmillaan yli tuhannen euron työvälineet koulutustaan varten kertarykäisynä lukukauden alussa.
Oppimateriaalien hankkimisen lisäksi vähävaraisesta perheestä tulevat nuoret kohtaavat vaikeuksia osallistua sosiaalisiin aktiviteetteihin ja harrastuksiin. Tämä suoraan heikentää nuoren mahdollisuuksia kokea yhtenäisyyttä ikäryhmäänsä ja yhteiskuntaan, vaikeuttaa sosiaalisten verkostojen rakentamista ja aiheuttaa väistämättä syrjäytymistä.
Lapsiperheiden köyhyys on erittäin hälyttävä yhteiskunnallinen ongelma, johon meidän pitää puuttua napakasti. Pelastakaa lapset ry ehdottaakin useita keinoja kiusaamisen vähentämiseksi ja vähävaraisten lasten hyvinvoinnin takaamiseksi, mukaanlukien aidosti maksuton toinen aste.
Itselleni kovaa kolahti erään tutkimukseen vastanneen lapsen tai nuoren kommentti: “Olen tuntenut syyllisyyttä siitä, että vien rahaa kun tässä olen. Vanhempani ovat aina kuitenkin muistuttaneet, että me lapset olemme heille ihme ja todella tärkeitä jotta he jaksaisivat yrittää selvitä tilanteesta.”
Emme saa antaa lasten tuntea syyllisyyttä siitä, että he ovat olemassa.